Auton rungon voima
Kun liikkuva kalusto on käytössä, ajoneuvon runkoon kohdistuu suuri kuormitus, mukaan lukien pääasiassa ajoneuvon runkoon ladattujen henkilöiden, lastin ja laitteiden paino sekä ajoneuvon rungon painon aiheuttama pystysuora staattinen kuormitus; veturin ajoneuvo johtuu linjan epätasaisuudesta käytön aikana. Rungon tärinän aiheuttama dynaaminen kuormitus jousella (ks. Pyörän ja kiskon välinen vuorovaikutus); vierekkäisten vierintäkantojen väliseen kytkentään aikaansaatu pituussuuntainen voima käynnistyksen, siirtymisen ja jarrutuksen aikana sekä ajoneuvon nopeus lajittelualueella Kytkimen vaimennuslaitteessa syntyvä pituussuuntainen iskuvoima, kun vaihe on kytketty toisiinsa (ks. junan pituussuuntainen teho); keskirakenteinen inertiaalinen voima ajoneuvon rungossa, kun liikkuva kalusto kulkee käyrän läpi; luonnollinen tuuli, sade ja lumikuorma; vääntynyt kuormitus epätasapainoisesta laakerivoimasta Kuorma-auton kuljettaman irtolastin tai pinotun lastin sivupaine; veto- tai jarrutusvoima, jonka teline kulkee vetolaitteen läpi vetolaitteen läpi junan ajon aikana (ks. junan veton laskenta); erilaiset sähkömekaaniset laitteet, jotka on asennettu ajoneuvon runkoon Laitteiden (kuten voimansiirron, voimansiirtojärjestelmän) ja jarrujärjestelmän tuottama voima; kuormaus- ja purkulaitteiden vaikutus ajoneuvon runkoon ja niin edelleen. Matkustajien, tavaroiden ja laitteiden turvallisuuden varmistamiseksi auton korin on oltava riittävän luja ja jäykkä. Vakavan onnettomuuden sattuessa henkilöauton rungon pitäisi kuitenkin pystyä tuottamaan paikallista muovia, jotta se absorboi osan iskuvoimasta ja vähentää matkustajien onnettomuuksia.